Humanistisessa näkemyksessä oppiminen perustuu opettajan ja oppijan vuorovaikutukseen, kuunteluun, keskusteluun, opiskelijan omiin kokemuksiin. Haluan nähdä opiskelijan tavoitteellisena ja ainutkertaisena yksilönä, jolla on tahto kehittyä ihmisenä ja yksilönä. Opiskelija tahtoo itse kehittää itseään ja hallitsemaan omaa elämäänsä. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan vastuuta omasta oppimisesta.

  • Lähtökohtana ovat oppijan tarpeet ja motivaatio!
  • Pohditaan ja suunnitellaan yhdessä tavoitteita ja sisältöjä sekä korostetaan opettajan ja oppijoiden keskinäistä vuorovaikutusta
  • Tarkastelussa lähdetään liikkeelle oppijoiden kokemuksista
  • Tuetaan oppijan kasvua ja itseohjautuvuutta
  • Opettajan rooli on ohjaaja, valmentaja ja fasilitaattori
  • Opettaja on oppimisen tukija, oppijalla on vastuu omasta oppimisestaan ja arvioinnissa hyödynnetään itsearviointia.
  • Itseohjautuvuus toimii, jos opiskelu koetaan mielekkääksi ( myös haaste)

Humanististä oppimiskäsitystä voisi kuvata oppimaan oppimisena.

Ehdoton hyvä puoli humanistisessa oppimiskäsityksessä on, että jokainen oppija otetaan oppimistilanteessa huomioon yksilöinä. Huono puoli taas on, että oppimisnäkemyksen mukaisesti oppiminen on kiinni vain jokaisen henkilökohtaisista ominaisuuksista ja esimerkiksi oppimisympäristön ominaisuuksia ei huomioda.

Oppimiskäsityksessä pidän tärkeänä myös:

Humanistisen oppimiskäsityksen lisäksi pidän erityisen ”tärkeänä” konstruktivista oppimiskäsitystä. Konstruktivismissa on kyse tiedon uudelleen rakentamisesta aikaisempaa  kokemus- ja tietopohjaa hyödyntäen. Keskeisenä ajatuksena on, että tieto ei vaan siirry, vaan oppija rakentaa eli konstruoi sen itse uudelleen omiin kokemuksiinsa perustuen. Oppiminen on siis oppijan oman toiminnan tulosta. Oppiminen ei ole vain vanhojen asioiden oppimista, vaan myös uuden tiedon luomista. Opettajan tehtävänä on luoda sellainen oppimisympäristö, jossa hän herättää opiskelijan mieleen kysymyksiä ja opettaja myös auttaa opiskelijaa ymmärtämään oppimisen kannalta olennaisen tiedon.
Konstruktivismin tavoitteena on, että opiskelija pystyy soveltamaan uutta asiaa myös toisissa tilanteissa. Toki behaviorismin mukaisesti jotain faktoja opiskelijoiden pitää oppia, mutta yhtä tärkeää on myös, että opiskelijat osaavat soveltaa esimerkiksi vaarojen tunnistamista myös käytännön työtehtävissään.

Lopuksi täytyy myös todeta, että itse koen omakseni jonkin aspektin oikeastaan jokaisesta oppimiskäsityksestä (Behavioristinen, Konstruktivitinen, humanistinen, sosiokulttuurinen ja kognitiivinen). Tämä saattaa viitata siihen, että olen vielä niin opettajuuteni alussa, että en osaa vielä täysin määritellä itseäni ja omia käsityksiäni ja ajatuksiani johonkin tiettyyn ”koulukuntaan”. En pidä tätä kuitenkaan ongelmana, opettajuuteni ja käsitykseni tulevat varmasti muokkautumaan vielä monesti, ja tämä on mielestäni luonnollista.

 

Lähteet:

Engeström, Y. 1987. Perustietoa opetuksesta.

Erkkilä, R. 2006. Oppimiskäsitykset. PowerPoint-esitys. Oulun ammattikorkeakoulu.
www.oamk.fi/amok/docs/oj_jp/APE3/Oppimiskasitykset.ppt

Oppimiskäsitykset. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10224/3665/engestr%F6m1-175.pdf?sequence=2

http://www.oamk.fi/amok/oppimat/LO/Oppimisnakemys/html/vertailu.htm